Suomen Herppiharrastajat ry osallistuu WORLD UV DATA BASE PROJECT – hankkeeseen
Mistä on kyse? Terraario-oloissa elävien herppien valaistusasioihin perehtynyt Facebook-ryhmä Reptile Lighting (https://www.facebook.com/groups/384134861721116) on julkaissut kesäkuun alussa tutkimusprojektin (World UV Data Base Project), joka toteutetaan yksityisten harrastajien SolarMeter 6.5/6.5R UVI-mittareilla ympäri maailman. Tutkimuksen tarkoituksena on mitata useita eri UVI-lukemia neljä kertaa vuodessa seitsemän päivän ajan maapallon eri sijainneista, ja mittaukset tehdään noin tunnin välein koko päivän […]
Herppien ulkoiluttaminen
Kesä on avattu! Ovien avautuessa parvekkeille ja terasseille terraarioiden pakovarmuuden tärkeys korostuu entisestään; valon määrä ja huoneiden kohoava yleislämpötila lisäävät useissa lajeissa aktiivisuutta. Ovellisissa terraarioissa on oltava lukko ja päältä avoimet terraariot on varmistettava niin, ettei lemmikki pääse niistä pois omin luvin. Yleisimmät Suomessa lemmikkinä pidettävät kuristajakäärmeet, viljakäärmeistä isompiin kuningasboiin, ovat hämärä- ja yöaktiivisia lajeja, […]
Vieraslaki ja sen vaikutus herppiharrastukseen
EU:n lainsäädännön mukainen vieraslajilaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki määrittelee listan eläimiä ja kasveja, jotka ovat kiellettyjä Suomessa. Tälle listalle kuuluu mm. yleisesti lemmikkinä pidetty punakorvakilpikonna. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja siihen liittyvä unionin luettelo on astunut voimaan 3.8 2016. Laki pohjautuu EU:n vieraslajiasetukseen, jossa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten […]
Yhdistyksen lausunto Laiksi eläinten hyvinvoinnista 2021
Uusi ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista on valmistunut ja lähtenyt lausuntokierrokselle. Olemme yhdistyksenä ottaneet kantaa eksoottisten seura- ja harrastuseläinten pitoon kohdistuvissa asioissa terraarioeläinharrastuksen puolesta. Kannanottomme on annettu Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry:n (SEEL) lausunnon, sekä useiden muiden eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten kanssa eteenpäin ja päivitetty lausuntokierroksen asiakirjoihin. Kiinnitimme eniten huomiota seura- ja harrastuseläinten pitoon kohdistuviin muutoksiin, […]
Suomen Herppiharrastajat ry vuosi 2021
Yhdistyksemme vuosi 2021 oli koronatilanteesta huolimatta suhteellisen kiireistä aikaa. Pystyimme vihdoin pitkän ajan jälkeen järjestämään erilaisia tapahtumia eri paikkakunnilla Suomessa, joita sekä me, että erityisesti osastoillamme vierailleet harrastajat ja jäsenet olivatkin jo kovasti ikävöineet. Instagramin luominen joulukalenterin myötä laajensi yhdistyksen sosiaalisen median näkyvyyttä ja aktiivisuutta. Loimme Instagramin yhteydessä kanssaharrastajillemme oman joulukalenterin, jossa jaoimme laajalti tietoa […]
Kasvattajatodistus, kauppakirja ja EU-todistus
Kaikki CITES II sekä EU:n B-liitteeseen kuuluvat lajit vaativat kaupankäyntiin alkuperätodistuksen, joka voi olla joko kasvattajatodistus tai CITES-todistus. CITES II ja/tai B-liitteeseen kuuluvat mm. kaikki maakilpikonnat, boat ja pytonit, jotka eivät kuulu CITES I tai EU:n A-liitteeseen. Lajilistat löydät täältä. Suomen Herppiharrastajat ry:n suositus on, että kaikille Suomessa kasvatetuille matelijoille, sammakkoeläimille ja selkärangattomille tehdään kasvattajan […]
Maakilpikonnan lämpöhoito
Lämpöhoito on tukihoito, jonka avulla konnan aineenvaihdunta ja immuunijärjestelmä pidetään mahdollisimman vilkkaana, eli elimistön puolustuskykyä nostetaan. Suurin apu lämpöhoidosta on virustauteihin; elimistö pystyy tuhoamaan virukset itsestäänkin, kunhan ruumiinlämpö on riittävän korkealla. Bakteeri-infektioon on aina saatava antibioottikuuri eläinlääkäriltä, mutta antibiootinkin vaikutus on riippuvainen lämpöhoidosta. Lämpöhoito järjestetään nostamalla yleislämpötila konnan terraariossa myös yöksi vähintään 25 asteeseen.Päivällä lämmitys […]
Maakilpikonnille sopivat kasvit
Kesä on oivaa aikaa kerätä ravinteikkaita kasveja maakilpikonnien ravinnoksi suoraan luonnosta tai omalta pihamaalta. Olemme koonneet yhteen listaan maakilpikonnille (ja muille kasvissyöjille) sopivia luonnon ja puutarhan kasveja. Mistä kasveja kannattaa kerätä? Kasveja ei kannata kerätä isojen teiden varsilta, eikä rautatieiden varsilta tai sellaisista paikoista, joissa rikkakasveja yleisesti myrkytetään. Myrkyt ja raskasmetallit kertyvät maaperään ja kasvit […]
Näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä?
Oletko ajatellut hankkia maakilpikonnan? Ajattelitko, että se söisi näin tai näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä? Moni mieltää kasvissyöjän ruokavalioksi kurkun, jäävuorisalaatin, tomaatit sekä tavalliset ruukku- ja jääsalaatit. Ajatellaan, että ne kuuluvat kasvissyöjän perusruokavalioon ja vain vaihtelevasti lautaselle tarjotaan sitten jotain muuta. Näistä edellä mainituista valitettavasti kaikki ovat sellaisia, jotka itse miellän vain satunnaisiksi lisiksi ruokiin. […]
EU:n CITES-lajilistat
Useat lajit ovat tavalla tai toisella suojeltuja EU:n alueella sekä EU:n omien lajilistojen pohjalta tai kansainvälisten CITES-säädösten pohjalta. Alla olevasta listasta käy kuitenkin ilmi, että EU:n asetukset ovat paikoitellen tiukemmat kuin kansainväliset CITES -säädökset. Paljon sekaannusta aiheuttaa EU:n CITES B-liite, jonka vaatimukset ja lajikirjo on monelle harrastajalle vieras. B-liitteessä olevat lajit vaativat aina kasvatus/alkuperätodistuksen, joka voidaan […]
Herppejä hoitavat eläinlääkärit
Suomen Herppiharrastajat ry on listannut herppejä hoitavia eläinlääkäreitä Suomessa, jotta harrastajien olisi helppo löytää sairastapauksissa apua nopeasti ja mahdollisimman läheltä. Mikäli listalta puuttuu hoitoon perehtyneitä eläinlääkäriasemia/eläinlääkäreitä tai jo listatulla klinikalla on tapahtunut muutoksia hoidon saatavuuden suhteen, niin otamme tiedot mielellään vastaan sähköpostitse: shh (at) herppi.net. Mainitsethan uuden eläinlääkärin kohdalla vähintään eläinlääkäriaseman nimen, yhteystiedot, aukioloajat sekä […]
Herppien ulkoiluttaminen
Kesä on avattu! Ovien avautuessa parvekkeille ja terasseille terraarioiden pakovarmuuden tärkeys korostuu entisestään; valon määrä ja huoneiden kohoava yleislämpötila lisäävät useissa lajeissa aktiivisuutta. Ovellisissa terraarioissa on oltava lukko ja päältä avoimet terraariot on varmistettava niin, ettei lemmikki pääse niistä pois omin luvin. Yleisimmät Suomessa lemmikkinä pidettävät kuristajakäärmeet, viljakäärmeistä isompiin kuningasboiin, ovat hämärä- ja yöaktiivisia lajeja, […]
Kuningaspyton
KUNINGASPYTON – Python regius YLEISTÄ Kuningaspyton on Afrikan pienin pytonlaji, jota esiintyy luonnossa kuivilla savanneilla, sekä ruohikkoisilla ja harvapuisilla alueilla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maan alla nisäkkäiden tekemissä koloissa, sekä muissa maanalaisissa piiloissa ja ovat aktiivisimmillaan yöllä. Koiraiden ja alle kilosten yksilöiden on kuitenkin todettu myös kiipeilevän jonkin verran luonnossa. Aikuiset […]
Parta-agama ja kääpiöparta-agama
Hoito-ohjeet parta-agamalle (bearded dragon, Pogona vitticeps).Ohjeet pätevät myös kääpiöparta-agamiin (Pogona henrylawsoni) YLEISTÄ Parta-agama on kotoisin Australian itä- ja keskiosista. Se elää aroilla ja puoliaavikoilla. Elinympäristö on luonnossa kuiva, joten terraariokin tulee luoda sellaiseksi. Parta-agamat kuuluvat suosituimpiin lemmikkiliskoihin Suomessa ja maailmallakin se on ehdoton ykkössuosikki. Laji on helppohoitoinen, joka sopii aloittelevalle harrastajalle, lajista on iloa ja […]
Vihervesiagama
YLEISTÄ Chinese Water Dragon eli vihervesiagama kuuluu Physignathus-suvun liskoihin. Vihervesiagamaa esiintyy luonnossa Aasian sademetsissä vesistöjen lähistöllä. Lajin koko täysikasvuisena; naaraat noin 60cm, koiraat noin 90cm (jopa 100cm). Vihervesiagamat elävät 10-15 vuotta. Physignathus-suvun liskoihin kuuluu kaksi lajia: Physignathus cocincinus – vihervesiagama ja Physignathus lesueurii – Itä-Australian vesiagama. SUKUPUOLI Sukupuolierot ovat sukukypsillä aikuisilla selvästi nähtävissä, pienenä se on mahdotonta. Sukupuolierot […]
Piikkihäntäagama
Perushoito-ohjeet Uromastyx- ja Saara-sukujen piikkihäntäliskoille YLEISTÄ Uromastyx ja Saara ovat Afrikan ja Aasian aavikko- ja puoliaavikkoalueilla eläviä Agamidae-heimoon ja Uromastycinae-alaheimoon kuuluvia liskosukuja, joiden tunnetuin piirre on piikikäs häntä ja josta ne myös ovat saaneet suomenkielisen kutsumanimen: piikkihäntäagama/piikkihäntälisko. Piikkihäntäagamat ovat kooltaan keski- ja suurikokoisia ja ne elävät maassa, sekä maan alle kaivamissaan luolissa ja/tai kivikoissa, mutta […]
Ruusuboa
RUUSUBOA – Lichanura (ent. Charina) trivirgata ssp. ULKONÄKÖ JA KOKO Aikuisena n. 70-90cm. Ruumis on muodoltaan melko tukevarakenteinen ja ruusuboalla on pieni pää vankkaan ruumiiseensa nähden. Väritys vaihtelee mustavalkoraidallisesta kuparinruskean harmahtavaan ja vaaleanpunaiseen, aina alalajista ja lokaliteetista riippuen. Ulkomailla ruusuboista on myös jalostettu erilaisia värimuotoja, kuten esimerkiksi anerytistinen sekä amelanistinen (albino). ELINIKÄ Noin 15-30v, jopa […]
Yhdistyksen vastine SEY:lle 16.5.2020
Suomen Herppiharrastajat ry:n vastine 15.5.2020 julkaistuun Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) ylläpitämän Eläinten ystävä – verkkolehden artikkeliin ”Eksotiikkaa eläintoreilta? Eläintauteja ja uusia infektiotauteja levittäviä markkinapaikkoja löytyy yllättävän läheltä”. Artikkelissa verrataan Kiinan villieläintoreja, joissa myydään luonnosta pyydettyjä eläviä ja kuolleita ns. eksoottisia eläimiä syötäväksi sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin, Euroopassa pidettäviin ja kolmen kuukauden välein yhden päivän kestäviin matelijamessuihin, joihin […]
Kevään tapahtumat 2019
Suomen Herppiharrastajat ry esittäytyy tämän kevään aikana kahdessa messutapahtumassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Messuilla on nähtävillä erilaisia matelijoita ja selkärangattomia. Voit myös liittyä jäseneksi sekä pääset tekemään herppiaiheisia ostoksia. Tervetuloa osastollemme! Terveisin SHH ry:n messutiimi, Mirva, Jenna, Johanna, Mette ja Riina
Suomen Herppiharrastajat ry:n vuosi 2018
Vuosi 2018 on ollut muutosten vuosi. Suomen Herppiharrastajat ry:n logo muuttui, kotisivut muuttuivat, Facebook-sivujen nimi muuttui Herppi.netistä Suomen Herppiharrastajat ry:ksi ja yli 15 vuotta käytössä ollut herppi.net-keskustelufoorumin oli tarkoitus kadota bittiavaruuteen vuoden loppuun mennessä. Pitkäaikaisen tiedon lähteen ja keskustelualueen kohtalo oli jo päätetty kesällä vuosikokouksessa yksimielisesti ja ajatuksena oli sulkea keskustelupalsta useamman vuoden erittäin vähäisen […]
Kansallinen vieraslajistrategia – kannanotto
Suomen Herppiharrastajat ry on ottanut kantaa kansalliseen vieraslajistrategiaan vieraslajien potentiaalisesta vaarallisuudesta Suomen kansalaisille. Kansallisessa vieraslajistrategiassa sanotaan, ”strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille”. Strategian mukaisesti nämä esitetyt toimet tulisi kohdistaa haitallisiin vieraslajeihin, jotka uhkaavat Suomen luontoa ja siellä levitessään aiheuttavat […]